Urheilupääkaupunki Turku
Turkua voi hyvällä syyllä kutsua Suomen urheilupääkaupungiksi. Meillä on Suomen huippuseurat niin jääkiekossa kuin jalkapallossakin. Myös ”uusissa” lajeissa kuten esimerkiksi salibandy ja amerikkalainen jalkapallo turkulaiset seurat ovat pärjänneet erinomaisesti. Yksilölajien puolella urheilijamme vaalivat kunniakkaasta Paavo Nurmen perinteitä. Turkulaista urheilukulttuuria ilmentää myös Turun Sanomat. TS:n loistavien urheilusivujen vuoksi joku vääräleuka onkin joskus todennut sen olevan ”maan ainoa urheilulehti, joka julkaisee kuolinilmoituksia”.
Kuntourheilijalle Turku tarjoaa myös hyvät harrastusmahdollisuudet. Onhan meillä Turussa myös Suomen vanhin yleinen lenkkipolku eli Karikon lenkki urheilupuistossa. Muutenkin urheilupuisto on urheilijan keidas keskellä kaupunkia. Aurajokivarsi juuri valmistuneine ulkoilureitteineen tarjoaa myös hienot ja historialliset puitteet kaikenlaiselle ulkoilulle. Kesäinen Samppalinnan maauimala on myös ainutlaatuinen paikka koko Suomessa. Ainakaan itse aktiiviliikkujana keksi toista kaupunkia, jossa olisi aivan ydinkeskustassa yhtä hyvät liikuntamahdollisuudet. Turku voi mielestäni hyvällä syyllä käyttää itsestään nimeä Suomen urheilupääkaupunki.
Entä mitä kaupunginvaltuusto voi tehdä, jotta Turku pysyy myös jatkossa tunnettuna urheilukaupunkina? Nykyisessä taloustilanteessa keskustan palloiluhallia ei kannattane rakentaa lähi aikoina. Tärkeää on saada kaupungin talous ensin kuntoon. Olemassa olevista urheilupaikoista on pidettävä huolta ja niitä on edelleen kehitettävä. Talvisin (vaikka lyhyinäkin) on ulkokentät jäädytettävä ja kesäisin pidettävä huolta siitä urheilupaikat ovat kunnossa. Vain tällä tavoin mahdollistamme nuorille aktiivisen liikkumisen jo pienestä pitäen. Terve liikkuva nuoriso on myös talouskysymys. Jokainen kaupungin kuntoliikuntaan sijoittama euro vähentää tulevaisuudessa sairas- ja sosiaalikuluja moninkertaisella summalla. Tarjoan äänestäjälle sellaisen ehdokkaan, joka pitää Turun urheilu- ja liikuntakaupunkina myös jatkossa.
Liikunnallisempi Turku on myös RYHDIKKÄÄMPI TURKU!
Ristinollaa ruutukaavalla
Kaavoitusasiat ovat kaikissa kaupungeissa jatkuva kiistelyn kohde. Turussa kaavoitusasiat ovat erityisesti herättäneet tunteita. Vuosikausia tapeltiin kirjaston paikasta. Väittelyn aiheina ovat toriparkki ja saarten kaavoitus. Onnistuneella kaavoituksella ja oikeanlaisella tonttitarjonnalla on keskeinen merkitys kaupungin kehittämiselle. Turussa ratkaisuja olisi löydettävä nopeasti.
Turun ongelmana on että vuosittain satoja koulutettuja ja hyvätuloisia lapsiperheitä muuttaa naapurikuntiin sopivien tonttien puutteessa. Ratkaisuksi tonttipulaan on ehdotettu entistä tehokkaampaa Turun edustan saarien, Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran rakentamista. Mielestäni ei ole kuitenkaan kestävä ratkaisu. Sanoohan jo maalais/”kaupunkilais” -järkikin ettei saareen rakentaminen voi olla suuren mittakaavan asutusratkaisu. Jo nykyisellä asukasmäärällä aiheutuu Hirvensalon sillan alueelle melkoisia liikenneruuhkia. Tähän perusteluun on vastattu suunnitelmilla toisen sillan rakentamisesta. Tällainen silta vain pilaisi luontoarvoja ja ei todennäköisesti poistaisi ongelmaa. Kaupunki- ja liikennesuunnittelun kannalta Hirvensalo vain yksinkertaisesti on ”väärällä puolella” keskustaa sujuvan liikenteen järjestämiseksi.
Mielestäni ainoa kestävä ratkaisu Turun kaavoitusongelmiin, kuten moneen muuhunkin akuuttiin ongelmaan on kuntaliitokset. Naapurikunnissa on runsaasti kaavoitettavaksi soveltuvaa tonttimaata. Lisäksi raja-alueiden käyttö tehostuisi. Tällöin päästäisiin myös nykyisestä tilanteesta, jossa naapurikunnat poimivat mansikat kakusta ja Turun rooliksi vastata kasvavista kuluista. Ilman Turun vetovoimaa tuskin olisi myöskään elinvoimaisia naapurikuntia. Kuntaliitosten myötä koko seudun vetovoima kasvaisi ja houkutteli entistä enemmän uusia asukkaita ja yrityksiä Turun seudulle. Turkulaisten päättäjien vastuulla on tehdä Turusta niin houkutteleva vaihtoehto naapurikunnille, että ne pitävät vapaaehtoista liittymistä osaksi Suur-Turkua järkevänä. Uudella kaupunginvaltuustolla on tässä asiassa iso vastuu. Äänestäjien tehtävänä on äänestää valtuustoon sellaiset valtuutetut, jotka pystyvät kantamaan tämän vastuun.
Kulttuuria ennen ja jälkeen
Kulttuuripääkaupunki-projektin tärkein merkitys Turulle on sen antama selkeä aikaraja. Vuosi 2011 on muodostunut takarajaksi monen hankkeen valmistumiselle. Turkulaiseen päätöksentekoon on tullut kerrankin vauhtia ja päämäärähakuisuutta. Toki välillä asioiden vatvominen ja muut turkulaisen kunnallispolitiikan normaali-ilmiöt ovat päässeet tarttumaan myös kulttuuripääkaupunkiprojektiin. Kulttuuripääkaupunkivuoden onnistuminen ja hienojen tapahtumien tuominen Turkuun on toki erittäin tärkeää ja toivottavaa. Tärkeää on myös ottaa opiksi projektista ja saada sen myötä pysyvä muutos turkulaiseen kulttuuripolitiikkaan.
Yksi keskeinen osa-alue, josta sekä turkulainen kulttuurielämä että kaupunki suoranaisesti voivat ottaa mallia on markkinointi. Turun täytyy myös muulloin kuin yksittäiseen projektiin liittyen aktiivisesti markkinoida omia kulttuuritapahtumiaan ja –palveluitaan. Turun hyvän kulttuuritarjonnan esille tuominen kaikessa kaupungin mainonnassa varmasti parantaa Turku-kuvaa tehokkaammin kuin esimerkiksi Joulukaupunki-kampanjaan tuhlatut eurot.
Kaikki kulttuuritapahtumat Turussa, joiden ympärille on syntynyt vahva me-henki ovat menestyneet. Hyvinä esimerkkeinä tällaisista tapahtumista tai ilmiöistä, jotka turkulaiset ovat tunteneet omikseen voi mainita Keskiaikamarkkinat, Tall Ship –race purjelaivatapahtuman, Lentävä Hollantilainen -oopperan sekä uuden kirjaston saaman vastaanoton. Turkulaisen kulttuurielämän kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi onkin tärkeää luoda kaupunkilaisia yhdistäviä tapahtumia, jotka markkinoidaan tehokkaasti myös muualla Suomessa. Lisäksi on tärkeää tukea Turun huipputasoisia ja pitkät perinteet omaavia kulttuuri-instituutioita kuten Filharmonista orkesteria ja kaupungin lukuisia teattereita.
Kaupunginvaltuuston tulee taata riittävä rahoitus monipuoliselle ja tasokkaalle turkulaiselle kulttuurielämälle. Uusien valtuutettujen tulee myös kyetä laatimaan pitkän aikavälin suunnitelma kulttuurin kehittämiseksi, eikä antaa ainoastaan rahoitusta pienissä pätkissä. Toisaalta päättäjien tulee myös pystyä ryhdikkäästi kantamaan vastuuta päätöksistään ja tarvittaessa peruttava huonoksi osoittautuneita hankkeita, jotka ainoastaan kuluttavat kaupungin resursseja vuodesta toiseen.
Äänestämällä minua saat turkulaiselle kulttuurielämälle ryhdikkään puolustajan valtuustoon.
”Mä simmotteest julkisuuskuvast’ mittä tiä…”
Joulukaupunki, jossa ei ole lunta. Kaupunki, jossa jätevedenpuhdistamo rakennetaan keskustaan. Kaupunki, jossa hankkeet viivästyvät vuodesta toiseen. Kaupunki, joka myy merkkirakennuksiaan saadakseen talouttaan edes hieman kuntoon. Kaupunki, jossa investoinnit menevät kaupunginrajan väärälle puolelle.
Kuulostaako tutulta?
No, on Turussa paljon hyvääkin. Emmehän me muuten täällä asuisi.
Uusi kirjasto tai Jokirannan – Koroistenniemen ulkoilupolku ovat pienenä esimerkkinä siitä, että kyllä Turussa saadaan aikaa hyviäkin asioita, kun niin halutaan. Sekavan ja epämääräisen päätöksenteon sekä johtamisen lisäksi mielestäni Turun suurimpia ongelmia on julkisuuskuva. Julkisuuskuva ratkaisee pitkälti sen saadaanko Turkuun muuttamaan jatkossa ihmisiä ja yrityksiä muualta Suomesta. Tässä blogitekstissä kerron omia mielipiteitäni ja ratkaisuja tulevaisuuden Turkua varten.
Useimmiten mediaa seurattaessa Turusta välittyy muualle Suomeen varsin negatiivinen kuva. Julkisuuteen ovat viime aikoina päätyneet kaupungin johdon töppäilyt ja keskinäiset nahistelut. Epämääräiset rakennuspalot ja kunnallispolitiikan kuvaaminen termillä ”Turun tauti” eivät muuta kuvaa ainakaan positiiviseen suuntaan. Osa kuvasta muodostuu varmasti todellisista ongelmista, jotka ovat myös meille kaikille kaupunkilaisille tuttuja. Toisaalta ei kaupungin tiedotus- ja markkinointipolitiikkakaan ole ollut sitä aktiivisinta mahdollista.
Julkisuuskuvan muokkaamisen yhtenä ongelmana on mielestäni se, että me turkulaiset pidämme monia kaupunkimme parhaita puolia itsestäänselvyyksinä. Tästä johtuen emme osaa nostaa juuri noita turkulaisuuden helmiä näkyville myös muualle Suomeen. Kesäinen Turku vehreine Aurajokirantoineen tai Ruissalon tammimetsät aivan keskustan kupeessa ovat monelle ulkopaikkakuntalaiselle täysin tuntemattomia. Kaupunki käyttää myös varsin vähän hyväkseen vahvojen turkulaisten instituutioiden kuten yliopistojen, urheiluseurojen, kulttuurilaitoksien (teatterit, museot ja orkesterit) nauttimaa arvostusta muualla Suomessa.
Tällä hetkellä kaupungin keskeisimmät markkinointiprojektit näyttäisivät ainakin ulkopuolisilta kysyttäessä olevan Joulukaupunki- ja Kulttuuripääkaupunki-teemat. Turku tarvitsee jotakin pysyvämpää julkisuuskuvansa muokkaamiseksi positiivisempaan suuntaan. Harvaa muuttoa harkitsevaa perhettä tai ihmistä varmastikaan houkuttaa tieto siitä, että kaupungissa julistetaan kerran vuodessa joulurauha tai että kaupungissa on yhtenä vuonna hieman enemmän kulttuuritapahtumia yhteisen nimikkeen alla. Sen sijaan esimerkiksi kesäinen Turku saaristoineen ja keskustasta lähtevine ulkoilureitteineen voisi houkuttaa moniakin luontoihmisiä. Kaupungin monipuoliset liikuntamahdollisuudet maauimalasta hiihtolatuihin ja lenkkipolkuihin sekä SM-tasolla menestyvät urheiluseurat saattaisivat vedota puolestaan moniin liikuntaihmisiin. Vielä, kun kaikki edellä mainittu pystyttään liittämään Turku-kuvassa yhteen korkeakoulujen, historian, hyvien liikenneyhteyksien ja viihtyisän kaupungin kanssa ovat tulokset varmasti parempia kuin nykyisillä markkinointipainotuksilla.
Kaupunginvaltuutetut omilla päätöksillään ovat keskeisesti vaikuttamassa Turun tulevaisuuteen. He pystyvät myös osallistumaan Turun julkisuuskuvan uudistamiseen.
Sinä voit vaikuttaa äänestämällä. Eniten kuitenkin vaikutat Turku-kuvaan kertomalla ystävillesi sekä tuttavillesi, kuinka hieno paikka Turku on ja kuinka siitä jatkossa tehdään entistä parempi – Ryhdikkäämpi Turku!
Tasajako ei ole taktiikkaa
Erilaisten projektien aloittaminen ja rahoituksen hankkiminen niihin ei ole kuin alku. Turussa tämä tuntuu usein unohtuvan. Eri projektit ja hankkeet tuntuvat venyvän sekä niiden hinta nousevan. Kirjasto ja taidemuseo toimivat varmasti kaikille tuttuina esimerkkeinä tällaisista hankkeista. Tarvittaisiin parempaa johtamista ja valvontaa. Josef Stalinin vanha toteamus ”Luottamus hyvä, kontrolli parempi.” pitää paikkansa myös kunnallisessa päätöksenteossa.
Toinen vanha sääntö, joka ainakin itselleni on iskostettu mieleen on ”tasajako ei ole taktiikkaa”. Kunnallisessa päätöksenteossa ja johtamisessa tämän pitäisi mielestäni tarkoittaa sitä ettei rajallisia resursseja ripotella sinne tänne vaan niitä kohdennetaan kiireellisimpiin hankkeisiin. Samalla on ymmärrettävä tehtävän liittyminen isompaan kokonaisuuteen.
Esimerkiksi tällaisesta huonosti johdetusta ja valvotusta hankkeesta, jossa suorittava porras ei ymmärtänyt kokonaisuutta otan Martin kevyenliikenteen ylikulkusillan. Muutama vuosi sitten ko. ylikulkusiltaa Martin kauppakeskuksesta Martin koululle ryhdyttiin korjaamaan. Korjaus ajoitettiin koulujen kesäloman ajaksi, jotta vilkasliikenteisen tien yli johtava silta olisi jälleen kunnossa elokuussa koulujen alkaessa. Sillan korjaustyömaa oli tyhjillään pääosan kesää. Kun koulujen alkuun oli enää muutamia viikkoja oli selvästi nähtävissä ettei silta ehdi ajoissa valmiiksi silloisella työporukan vahvuudella (muutama mies silloin tällöin). Mitään ei tehty asian korjaamiseksi. Silta valmistui joskus marraskuun tienoilla ja koululaiset saivat loikkia vilkasliikenteisen tien yli henkensä kaupalla ensimmäiset koulukuukautensa. Tässäkin tapauksessa oikealla resurssien ja selkeiden vaatimusten kohdentamisella urakoitsijaan sekä työporukan motivoinnilla (kertomalla aikarajan merkityksestä) olisi varmasti päästy huomattavasti parempaan/ turvallisempaan lopputulokseen.
Ratkaisuksi tarvitaan lisää valvontaa ja selkeitä vastuiden nimeämistä. Totta kai projektit saattavat viivästyä myös täysin kaupungista riippumattomista syistä. Tällöin korostuu viestinnän merkitys. Kaupunkilaisia ja erityisesti niitä joihin tilanne suoranaisesti vaikuttaa, on informoitava riittävästi. Lisäksi on varmistuttava siitä, että viivästyksen tai muutosten syyt ja ratkaisuaikataulu ovat kaikille selvillä. Kokonaistilannetta ei myöskään millään tavalla helpota se, että usein henkilöitä erilaisiin kaupungin virkoihin valittaessa poliittinen tausta ja erilaiset kiintiöt vaikuttavat henkilön varsinaisia kykyjä enemmän. Jatkossa kaupungin päättäjien on entistä tarkemmin keskityttävä eri projektien seurantaan koko niiden olemassaolon ajan eikä pelkästään projekteista päätettäessä valvoa omia etuja ja oman miehen tai naisen saamista avainpaikalle. Valtuustoryhmät ovat tällaista ajattelutavan muutosta toteutettaessa avainasemassa.
Äänestämällä allekirjoittanutta valtuustoon saat sinne sellaisen valtuutetun, joka tulee seuraamaan kaupunkilaisten kannalta tärkeitä projekteja tiiviisti sekä vaatimaan vastuullisia virkamiehiä raportoimaan ja tiedottamaan asioiden edistymisestä myös suoraan kaupunkilaisille.
Luvatonta poliittista toimintaa
Kuullessaan termin ”luvaton poliittinen toiminta” tulee ensimmäisenä mieleen Zimbabwe tai joku muu samankaltainen poliittinen järjestelmä, jossa yritetään rajoittaa jonkin ryhmän (esim. oppositio) poliittista toimintaa.
Monille tuleekin yllätyksenä, että myös Suomen rikoslaista löytyy vastaava pykälä (RL 45.luku § 19).
”Tämän luvun 27 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettu sotilas tai rajavartiolaitoksen sotilastehtävässä palveleva, joka liittyy jäseneksi puolueeseen tai puoluepoliittista toimintaa harjoittavaan tai sitä selvästi tukevaan yhdistykseen taikka jättää eroamatta puolueesta tai edellä tarkoitetusta yhdistyksestä, on tuomittava luvattomasta poliittisesta toiminnasta kurinpitorangaistukseen.”
Kyseinen pykälä kieltää puolustusvoimien sotilashenkilökunnalta poliittisiin puolueisiin kuulumisen. Koska olen ammatiltani upseeri, koskee pykälä myös itseäni. Asiaa on vielä tarkennettu puolustusvoimien sisäisellä ohjeistuksella, jossa todetaan kuitenkin kunnallisvaaleihin osallistumisen olevan mahdollista myös puolueiden listoilta sitoutumattomana ehdokkaana.
Näen edellä esitetyt kaltaiset rajoitukset varsin tarpeellisina, jotta kuva puolustusvoimista poliittisesti riippumattomana instituutiona säilyy. Nykypäivänä saatavat kyseiset rajoitukset kuulostaa oudolta, mutta ei tarvitse Suomen historiassa mennä kuin kolmekymmentä luvulle, niin käy hyvin selväksi miksi on tärkeää, että valtion ylin voimakeinoja käyttävä instituutio on erotettu poliittisista ristiriidoista.
Näen kuitenkin tärkeäksi myös oman panokseni Turun kehittämisessä ja olen päättänyt käyttää mahdollisuutta osallistua näihin kunnallisvaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana Kansallisen Kokoomuksen rp. listalta.
Kokoomuksen lista oli mielestäni luontevin vaihtoehto ehdolle lähtevälle aktiiviupseerille niin aatemaailmansa kuin historiallisen taustansa perusteella. Sitoutumattomana ehdokkaana en kuitenkaan ole millään tavalla sidottu puolueen esittämiin kantoihin tai linjanvetoihin. Voisinpa jopa sanoa olevani joissain varsin keskeisissäkin Turun kehittämistä koskevissa hankkeissa eri linjoilla nykyisen valtuustoryhmään verrattuna.
Lisää mielipiteitäni ja kantojani Turun kehittämisestä voit lukea tältä blogipalstalta. Uusia tekstejä tänne ilmestyy säännöllisen epäsäännöllisesti aina aiheen ilmetessä. Voit esittää kysymyksiä tai kannanottoja lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: christian@perheentupa.fi